Sisältöön »
Varaa nyt
Hotelli Maakunta
 

Historia

Hotelli Maakunnan historia on pitkä ja värikäs.

Forssan historiakuva

Hotelli Maakunta sai alkunsa kun kauppias Akseli Koskinen osti pojalleen, Armas Koskiselle, Kauppakadulla sijaitsevan entisen Lounais-Hämeen Kauppa Oy:n kiinteistön ja perusti syksyllä 1931 huoneistoon hotelliravintolan, Hotelli Maakunta Oy:n. Tuolloin Forssassa oli pulaa majapaikoista, jonka myötä yhtiö rakennutti 1938–1939 välisenä aikana kaksikerroksisen, 22 huoneen hotellin.

1930–1940-luku oli Maakunnan kulta-aikaa, vaikka sota-aika saikin aikaan ravintolaelämän taantumisen. Hotelli Maakunta jatkoi kuitenkin toimintaansa läpi sota–ajan, jolloin se oli Forssan ainoa hotelli ja tanssiravintola.

Helsingin pommitusten aikana Forssassa kuvattiin elokuvia ja filmiväki majoittui Maakunnassa. Sodan loppumisen jälkeen Maakunnan ravintolaan kerääntyi filmiväkeä juhlimaan rauhaa.

Aikana, jolloin Maakunta oli seuraelämän keskus, vieraili siellä suuriakin nimiä, muun muassa entinen kaupunginjohtaja Erik von Frenckell ja hänen rakastajattarensa Tabe Slioor, viulisti Heimo Haitto, Tapio Rautavaara, näyttelijä Emmi Jurkka, Armi Kuusela ja niin edelleen.

Hotelli Maakunta on ollut mukana muun muassa Rauni Mollbergin elokuvassa, Puu kulkee, sekä Aki Kaurismäen elokuvassa Pidä huivista kiinni, Tatjana.

Vuonna 1989 Hotelli Maakunnan puurakenteinen ravintolaosa sai tuhonsa tulipalossa, jonka jälkeen vähin vaurioin selvinnyt kivirakennus jatkoi majoitustoimintaansa.

Maakunta suojeltiin kaavalla vuonna 1994 ja sen restaurointia valvoo maakunnan Museovirasto. Tammelalaiset Eeva-Liisa Ja Jarmo Mäkelä ostivat Hotelli Maakunnan Humppilalaiselta Matti Laaksoselta syksyllä 2007, jonka omistuksessa hotelli oli ollut yli 40 vuotta. Uudet omistajat ovat remontoineet hotellin sisätilat ja ulkoasun museoviraston ohjeiden mukaan.

Uusikylä

Uusikylä alkoi kehittyä nopeasti 1880–1890-lukujen aikana. Alkuperäisiä rakennuksia on yhä runsaasti jäljellä, vanhin on peräisin 1870-luvulta, vaikkakin alueella oli Uudenkylän tuhoisa palo kesäkuussa 1929. Käsityöläiskatu sai nimensä siitä, että kadun varrella ja sen sivukujilla oli runsaasti käsityöläisiä. Heidän määränsä kasvoi erityisesti sen jälkeen, kun Suomeen tuli elinkeinovapaus vuonna 1879. Uudenkylän alueella asui paljon Forssa-yhtiön työntekijöitä, mutta myös paikkakunnan merkkihenkilöitä, esimerkiksi piiriesimies ja varatuomari.

Uudestakylästä kulki rautatie Humppilaan. Kiskojen paikalla on nykyisin pieni hiekkapolku. Sisällissodassa vuonna 1918 punakaarti piti kasarmeinaan Palokunnan aukiolla sijainnutta paloasemaa ja silloista Pelastusarmeijan rukoushuonetta. VPK:n palokunnantalo tuhoutui sittemmin suurpalossa vuonna 1929. Uudessakylässä Hotelli Maakunnan naapurissa sijaitsee nykyäänkin Työväentalo, joka on valittu yhdeksi suomen kauneimmista työväentaloista.

https://historia.forssa.fi/historia/vuosisadat/1900-luku/1930/

Uudenkylän alue on nykyäänkin vanhaa Forssaa parhaimmillaan – vanhat puutalot ja jokiranta ihastuttavat ympäri vuoden ja keskusta on aivan vieressä. Kävelyn lomassa voi piipahtaa kahville tai ostoksille läheisiin myymälöihin.